Aivoissa sitten tapahtuukin yllättävän paljon. On hämmästyttävää, kuinka valtavia tunteita ja merkityksiä musiikkiin liittyy. Mikään muu taidemuoto ei vaikuta ihmisen tunnetilaan yhtä suoraan ja yhtä voimakkaasti. Ihmisillä on käynyt säkä, kun jotain näin siistiä on ylipäätään olemassa.
Yltäkylläisyys tuottaa kyllästymistä. Musiikkia julkaistaan tolkuttoman paljon ja tungetaan korvaan joka paikassa, siis aivan joka paikassa. Tämän seurauksena musiikin arvo ja merkitys ovat alamaissa. En tarkoita nyt kaupallista arvoa, koska se on minusta helvetin banaali asia, olkoonkin, että se tietysti liittyy kysymykseen melko olennaisesti.
Mikä eteen? Ongelmaan on yksinkertainen ratkaisu: kunnioittakaamme musiikkia. Piinkovana optimistina luulen, että tämä yksinkertainen ohjenuora auttaa ratkaisemaan myös musiikkibisneksen ongelmia.
Musiikki antaa kuulijalleen valtavan paljon, jos sille antaa kunnioitusta, tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia. Silloin sen maailma avautuu ja suunnattomat elämykset, jotka määrittävät joskus loppuelämää, ovat parhaimmillaan ulottuvilla.
Totta kai musiikkia saa ja pitääkin kuunnella joskus "vain taustalla", imuroidessa, ryypiskellessä tai lenkkipolulla. Mutta suuri osa kaikesta hyvästä menee ohi, jos musiikin funktio elämässä on vain hiljaisuuden täyttäminen. Sitä paitsi minusta hiljaisuuttakin tarvitaan, eikä sitä aina tulisi pyrkiä täyttämään.
Kolikon toinen puoli on se, että musiikin tekijöiden ja esittäjien tulee kunnioittaa omaa luomistyötään. Näin varmaan usein onkin, oletusarvoisesti. Mutta jos artisti tai biisintekijä alkaa suhtautua tekemiseensä ulkokohtaisesti tai välinpitämättömästi, tietoisesti tai tiedostamattaan, se johtaa helposti kaikkien kannalta ikäviin seurauksiin. Siksi kunnioitus pitää muistaa.
Musiikin kunnioittaminen ei vaadi muuta kuin keskittymistä. Suosittelen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tätä mieltä minä olen, entä sinä?